Hae tästä blogista

16.1.2016

Elämää hippologina ja tietämättömille valaistusta koulutuksesta!

Hei taas rakkaat lukijat!

Aika on viime kuukausina suoraan sanoen valunut käsistä, on ollut valmistautumista joulua varten, koulutöitä, ratsastusta, salitreenejä, reissaamista sekä valitettavasti myös sairastelua osan tästä ajasta.

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen olen viettänyt kahden viikon lomaa, ilman työvuoroja tai muuta "pakollista" tekemistä. Olin onnekas kun sain joulun ensimmäiset tallivuorot koululla, ja 23. päivä pääsin ajamaan Tukholmaan mamman & J:n luokse, missä myös veljeni oli viettämässä joulua. Joulupäivänä ajoin takaisin Strömsholmaan ja iltapäivällä lähdin junalla Skåneen, missä vietin loput puolitoista viikkoa lomastani ja olisin voinut jäädä sinne jatkamaan lomaa, hehe. ;)

Koulussa on estehevostet ja esseekurssi on vaihtunut kouluhevosiin ja nuoriin remontteihin (2011/2012 syntyneet) viikkoa ennen joulua, joten siitä lähtien olen jatkanut hippologitutkintoani enimmäkseen koulusatulassa, remppahevosilla pääsen onneksi vielä estesatulan kyytiin.

Saanko siis esitellä teille kevätlukukauden työkaverit;

Carneau
SWB
s. 2002
i. Carnute (SF) ei. World Cup II




Fiorentzia
s.2011
i. Belamour ei. First Wish
Tästä pikkuisesta on vähän vaikeampaa saada hyvää kuvaa, hehe

Tästä keväästä tulee varmasti hyvä näiden kahden ihanan elukan kanssa! Sivummalla jatkuukin Kikon hoito, hänellä kun sairastelu on jatkunut.. Toivottavasti tämä potilas toipuu pian ja saan aloittaa kuntoutuksen. Tämä herrasmies kun on sydämeni varastanut toden teolla. Voi kun voisin ottaa tämän mukaani kun muutan takaisin Skåneen.

Rakas Kikkoman eilisellä pakkaslenkillä (-22 astetta..) auringonpaisteessa 

Satuin tänän kirjautuessani Bloggeriin huomaamaan hurjan sivukatselun noin viikko taaksepäin ja liikenteen lähteenä olikin foorumi. Sattumoisilta löysin tämän keskustelun joka koski meidän koulua ja Hippologikoulutusta. Monet ovat kysyneet koulusta ja tulevaisuudesta alalla koulutuksen jälkeen. Huomasin myös osan "negatiivisia kommentteja" koulutuksesta ja siitä ettei tarvitse koulutusta lapioidakseen lantaa. Siitä voin olla samaa mieltä, ettei koulutusta tarvita lannan lapioimiseen, sitä voi kuka tahansa tehdä. Tässä koulussa ei kuitenkaan sitä opita, se on vain sivuseikka joka kuuluu hevosten jokapäiväiseen hoitoon! Samaan kategoriaan kuuluu myös hevosen muu jokapäiväinen hoito kuten harjaus, tarhaus, loimitus, ruokinta.. Ei opettaja seiso hengittämässä meidän niskaan ja opeta meille miten hevosta harjataan, se kuuluu hevoskokemukseen jota oletetaan että jokainen hippologiopiskelija omaa.


Me kaikki hevosihmiset haluamme harjoittaa hevosurheilua eri tasoilla. Osa meistä haluaa menestyä, kilpailla kansainvälisesti kiertäen maailmaa, osa meistä haluaa olla mukana tiimissä hevosenhoitajana niin kotitallilla kuin kisareissuilla, osa haluaa kouluttaa hevosia kuin toinen osa taas ratsastajia, osa haluaa kehittää hevosurheilua yhteiskunnassa korkeammalla tasolla työskennellen liittossa, osa haluaa johtaa tallia tai ratsastuskoulua kun taas osa meistä haluaa pitää hevosurheilun harrastuksena ja mielenparantajana ja osaa vapaa-aikaamme. Tämän sanoessani ei ole tarkoitus talloa kenekään näkemystä urheilusta, koska tiedämme että mitä juuri kerroin on totta. Jos siis kuulut tähän viimeiseen ryhmään, voin jo sanoa että Hippologikoulutus ei ole sinua varten, mutta sen varmasti itse jo tiedät. Jos tosin kuulut aiempiin ryhmiin, tämä koulu on todellakin sinua varten!


Tässä koulussa valmistumme moniosaajiksi hevosalalla ja kolmannella vuodella valitsemme suuntautumisen joko ratsastuksenopettajaksi (SRL2), hevoskouluttajaksi (nuoret hevoset, este-tai koulupuoli) tai tallin johtajaksi/taloushallintoa hevosalalle. Kahden ensimmäisen vuoden opiskelut koostuvat ratsastuksen (koulu, este, remonttihevoset/sisäänratsastus) sekä ajon lisäksi hevosen anatomiasta, fysiikasta, biologiasta (todella "leveä" kurssi), sairauksista, koulutuksesta, kengityksestä, ja pedagoogiselta puolelta johtajaroolia, kommunikaatiota, opetusmetodiikkaa (suoraan käännetty ruotsin "undervisningsmetodik"), oppilaskoulutusta sekä liiketaloutta, matikkaa, tieteellistä kirjoittamista ja muita yliopistopohjaisia kursseja. Ratsastusosuus on pääsykokeita ja ensimmäistä vuotta verratten toisena (sekä kolmantena) vuotena paljon haastavampaa. Joten jos pisteesi ovat matalat pääsykokeissa, saat valmistautua siihen että saat tehdä todella paljon töitä toisena sekä kolmantena vuotena pärjätäksesi koulussa. Tämän voin omalla kokemuksella vahvistaa, saan tehdä paljon töitä mutta tahdonvoimalla ja kovalla taistelulla itseäni vastaan tulen selviämään myös siitä.


Kuulostaako vieläkin siltä ettemme koulussa opi mitään järkevää? Tällä koululla on hyvät meriitit ja myös TODELLA hyviä yhteykisiä kansallisesti sekä kansainvälisesti. Jos sinulla on tarpeeksi halukkuutta pääset lähes minne vain yhteyksien avulla koululta. Eikö olekin mahtavaa!?! Vaikka sanotaankin että kokemus on tärkeää, ajattele että sinulla on koulutus työhösi ja pystyt näyttää myös kokemuksella että olet osaava, silloin sinulla on kaksinkertaiset mahdollisuudet menestyä.

Mutta, tämän voin myös sanoa.. Suomessa hevostutkimuksella ei välttämättä pääse yhtä pitkälle kuin muualla maailmassa ja tämän on todella surullista. Suomessa kun ei hevosurheilua oteta vakavasti raviurheilusta pois katsoen. Voin myöntää ettei minulla ole suunnitelmia palata Suomeen koulun jälkeen, koska siellä ei ole hevosalalle riittävästi töitä haluamassani muodossa.

Huhhuh sitä muuttotavaran määrää..
Hevosurheilu on ja tulee varmasti aina olemaan urheilulaji joka on kallis ja harva tällä urheilulla rikastuu. Jos haluat rikastua, lue lääkäriksi tai lakimieheksi. Mutta, jos haluat maailman ihanimman työn jossa oikeasti viihdyt joka päivä ja saat keskimääräisen palkan tämä homma on sinua varten.

Minä taas, olen yksi näistä pilvillä seilailevista, joka haluaa paremman palkan työstäni. Minä en tosin halua olla tallissa töissä aamusta iltaan hoidellen hevosia. Minulla on tähtäys korkeammalle. Siksi olen valinnut että aion lukea kolmannen vuoden taloushallintoa/tallijohtajaksi. Haluan päästä vaikuttamaan hevosurheiluun ja olla mukana kehittämässä sitä parempaan suuntaan. Haluan myös työskennellä johdossa joko ratsastuskoululla tai meidän koululla Flyingessä. Se olisi unelmatyö.



Kaikilla on eri tavoitteet elämässä ja kaikki haluavat eri asioita. Mollaajat ja muut kateelliset ovat niitä jotka eivät välttämättä tiedä tavoitteitansa tai pelkäävät tehdä valintoja. Älä kuuntele heitä. Minä tein valintani kaksi vuotta sitten. Se on vieläkin elämäni paras valinta.


Hyvää viikonloppua kaikille!