Ensimmäinen ratsastus

Rebeckan sanoin; "Barbiehäst" ;)

Ensimmäinen ratsastus Ruotsin maalla on koettu tänään. Kevyt 20 minuuttinen "verkka" maneesissa (joka btw on aivan upea!!) tsekatakseen että hevonen on kunnossa ja totuttaakseen treeneihin paluuta. Poika alkaa onneksi olemaan taas oma itsensä sen uuvuttavan reissun jälkeen ja pääsemme jatkamaan koulutusta.

Mä vaan rakastan tätä paikkaa, kaikin tavoin. Cheeru on myös onnensa kukkuloilla. Vihdoin sieluni saa hetken rauhaa. Viihdyn täällä niin älyttömän hyvin, tämä paikka pääsi heti lähelle sydäntä. <3

Nyt täytyy painua peiton alle, huomenna odottaa aamuinen roadtrip Novan kauppakeskukseen asioita hoitelemaan. Gonatt kära läsare! <3

Muuttopäivä ja ensimmäiset päivät Skånessa

Hejsan alla kära läsare!

Pahin muuttokaaos on laantunut ja pääsen vihdoin istumaan hetkeksi alas kirjoittaakseni blogiin.Tätä postausta olette varmasti odottaneet, monet ovat jo kyselleet miten täällä menee ja jos edes olen hengissä.. Ja hengissä ollaan! :D 


Sunnuntai 24.8 aamu; Kello herättää 04:30 isän luona. Hoidan aamupuuhat ja hyvästelen veljeni, isäni ja koiran. Hyppään auton rattiin ja ajan keskustaan. Kämpälle tullessa hoidan viimeiset siivoukset ja pakkailut ja lähden Rebeckan kämpille. Tyhjäämme ensin hänen kämpän ja seuraavaksi minun kämppäni. Lopuksi suuntana talli, missä pakkaamme hevosten tavarat ja hevoset kyytiin. Cheerun kanssa pieniä ongelmia lastauksessa, onneksi olimme varanneet paljon aikaa joten lähdimme kuitenkin hyvissä ajoin. Tästä alkoi meidän pitkä matka ja lastina minulla oli koko elämäni mukana (aivan kirjaimellisesti).

Sama päivä, noin kello 15.20; Saavumme Tampereen raviradalle, saamme hevoset ulos kopista juuri ennen kuljetusauton saapumista. Hevoset lastataan luksus-kuljetusautoon ja vilkutamme heille hyvästit. Ensimmäinen etappi paketissa. Kun hevoset ovat lähteneet matkaan, jatkamme ajelua Turkuun jossa lähdemme iltalaivalla Tukholmaan.

On the boat; happy girl going to Sweden! :D

namnam :)

Maanantai 25.8 aamu; Herätys soi klo 05:00 (Ruotsin aikaa). Kestää hetki tajuta että herään laivan hytistä ja olemme tunnin päästä Tukholmassa. Nousen, käyn suihkussa ja pakkaan laukkuni. Haemme R kanssa take away- aamupalat ja suuntaamme sen jälkeen autokannelle odottelemaan laivan saapumista satamaan. Pääsemme suht. nopeasti poistumaan laivasta ja kiemurtelemme läpi Tukholman keskustaa päästäksemme E4:lle - tie joka johdattaa meidät Ruotsin halki kohti Skånea ja Flyingeä.

.. Monen tauon, kinastelun, virheajon ja naurun päästä olemme vihdoin perillä kartanon pihassa missä tulen asumaan. Katson ympäri ja maisemat ovat kuin otettuja lasten kuvakirjasta. Niin käsittämättömän hieno paikka etten tiedä miten sitä kuvailisin. Tervehdin tilan omistajaa joka näyttää minulle paikkoja ja antaa huoneeni avaimen. Päätämme purkaa minun tavarat autosta ennen hevosten saapumista.

Huhhuh tätä tavaran määrää.. :D

.. Hevoset saapuvat tilalle pari tuntia myöhemmin. On ihanaa saada nähdä C, vaikka näky ei ollut kovin kaunis. Sen katse oli raukkamainen - reissu oli varmasti ollut rankka niin tottumattomalle matkustajalle. Onneksi se näytti muuten voivan ihan hyvin. Otimme hevoset talliin ja siellä Cheeru sai syödä ja juoda. Koska Rebeckan hevonen tulisi lähtemään, päätin päästää Cheerun ulos jo tarhaan ettei erosta tulisi liian raskas. Cheerun raukkamainen ilme muuttui iloiseksi kun se pääsi juoksentelemaan. Päiväni jatkui tästä vielä monen tunnin ajan ja olin aivan puhki päästessäni puoli kahdentoista aikaan yöllä nukkumaan.

Cheerun ensimmäinen tarhailu Ruotsissa :)

1200km ajettuna pitkin Suomen ja Ruotsin teitä sekä laivamatka takana ja vihdoin pääsin unelmapaikkaani. Vaikka reissu olikin todella rankka, oli se kuitenkin sen arvoinen.


Eilen oli periaatteessa ensimmäinen päivä täällä Flyingessä. Aamu seitsemältä hoidimme hevoset ja nukuin sen jälkeen puolipäivää. Loppupäivästä laitoin huonettani kuntoon, hoidin hepan ja kävin ruokaostoksilla. Cheeru sai olla vapaalla ja vaan nauttia. Huomaa kuinka paljon myös se rakastaa tätä paikkaa.

Rakas pieni vauvani <3

Tänään nousin samoihin aikoihin kuin eilen, kävin aamutallin hoitamassa ja järjestelin taas huonetta, joka alkaa nyt näyttämään jotenkin asumiskuntoiselta. Tunnin päästä lähden Lundiin asioimaan ja myöhemmin liikutan Cheerun, ajattelin varmasti juoksuttaa kevyeesti etten rasita sitä liikaa heti tuon pitkän reissun jälkeen.

Lumoavat maisemat keittiönikkunassa aamukahvia keittäessä.. <3

Tässä tuli taas pitkää tekstiä.. Mutta lyhyeesti sanottuna me voimme HYVIN (!!) ja viihdymme täällä. Täällä on aivan ihana olla. <3

Ajattelin että voisin ottaa paikasta kuvia/videota jos haluatte nähdä miltä täällä näyttää? Kommentoikaa! :) Nyt minun täytyy jatkaa puuhia täällä, vi hörs senare!

Byebye Finland <3

#2 days to go !!

Heippa!

Kuten olette huomanneet, blogi on ollut lähes koko kesän pidemmällä on/off tauolla, koska en ole ehtinyt kirjoittaa ja pitkien työpäivien päätteeksi ensimmäinen asia joka tulee mieleen tehdä ei ole taas koneen ääreen istuminen.. Tietokoneeni on siis periaatteessa seissyt pölyttämässä jossain nurkassa lähes koko kesän. Työt on kuitenkin laitettu pakettiin tasan viikko sitten, mikä tarkoittaa että ehdin taas elää "normaalia" elämää.. ainakin melkein! ;)

Mutta nyt hyvät ystäväni, en tullut puhumaan töistä. Vaan siitä että SE aika lähestyy!! Sunnuntaina (eli ylihuomenna, kääk!!) pakkaan itseni, hevoseni ja kaikki kamppeet autoon, suuntana Ruotsinmaa. Uudet seikkailut ja uudet mahdollisuudet. Jotenkin minun on vaikea uskoa tätä mutta toisaalta kuitenkin ei. Tämä on se asia mitä olen odottanut lähes koko kesän, laskenut päiviä ja huokaillut miksi aika ei voi mennä nopeammin. Nyt se päivä on kohta ovella ja helpoituksen huokauksen saa kohta vetää, koska tiedän kaiken olevan pian ohi. Tällä tarkoitan tottakai kaikkea stressiä, huolestumista, miettimistä ja suunnittelua.

Cheeru parturissa, tilannekuva <3
Photo by: Sofia

Ainoa huono asia muuttamisessa on hyvästit. I hate goodbyes.Olen monet hyvästit jo sanonut ystäville ja joka kerta se kirpaisee, kuin palan repisi sydämestä irti. Tiedän että hyvästit ei ole ikuisia, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä matkan varrella ehtii sattua. Kyllä muuttamisessa on toinenkin huono asia.. Pakkaaminen. Argh mitä rasittavaa puuhaa! :D Olen heittänyt menemään vaikka kuinka paljon tavaraa, leikkinyt hyväntekeväisyystätiä kaveripiirissä jakaen tavaraa joko ilmaiseksi tai aivan pilkkahinnalla. Nyt olen onnekseni tullut siihen pisteeseen että kämppäni ammottaa tyhjänä, muuttolaatikoita lukuunottaamtta. Voitte varmasti jo itsekin päätellä etten sielä enää asu. Oleskelen siellä vain päivisin, pakkailen ja silleen, mutta nukkumaan minun on pakko tulla iskäni luo kun kämpässä ei tosiaankaan sitä sänkyä enää löydy.

Kämpän olin laittanut aivan superkuntoon kun ne kävivät ottamassa siitä kuvia vuokra-ilmoitukseen..

Tänään teen viimeisen rehkimisen kämpässä, pakkaan kaikki jäljellä olevat tavarat ja siivoan koko asunnon. Sen jälkeen olen VALMIS. Ready to go. Parit kaverit täytyy toki vielä hyvästellä jne mutta muuten alkaa olemaan aika valmista hommaa. Inhottaa sanoa, mutta koko kesäni on ollut yhtä ylä-ja alamäkeä (enemmänkin sitä pohjaan vajoavaa) ja elämä on heittelehtinyt enemmän joka ikinen päivä kun olen muuttoa lähestynyt. Draamaa sinne, tänne ja vaikka mitä muitakin ongelmia. Pää ja kroppa on huutanut että ne haluaa muutosta, ne haluaa päästä pois. No, nythän minä pääsen ja tiedän etten tule katumaan päätöstäni.Vihdoin. Kuulostaa ehkä tyhmältä kun sanon vaan haluavani pois mutta tosiasia on etten tunne kaipuuta ja pelkoa. Se tunne, se intohimo että saan toteuttaa osan unelmaani ja lähteä tekemään sitä mitä oikeasti haluan voittaa kaiken pelon ja kaipuun tunteen.

Tässä tilanteessa nyt mennään, enkä enempää ehdi kirjoittelemaan koska sitten en saa koko päivänä mitään tehtyä. Ruotsissa yritän pitää postaustahtia yllä, kertoa mahdollisimman paljon kaikesta teille. Uusia ideoita postauksiin on jo päässäni syntynyt. Kai sitä pikkuhiljaa tässä alkaa jännittämäänkin tämä elämänmuutos.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. Palaan blogin ääreen viimeistään kun olen saapunut Ruotsiin. :)