Illalla tallille Cheerua liikuttamaan, nyt takaisin siivoamisen pariin!
31.7.2014
@the moment...
29.7.2014
"Ei, Olen helpoittunut. Saan lähteä toteuttamaan unelmaani."
Hektinen elämä. Kiire. Stressi. Univelka. Näistä elämäni on tällä hetkellä rakennettu ja siksi blogi on hiljaisella "tauolla". Samalla kun yritän hoitaa muuttohommia minulla on täyspäiväinen työ, oma hevonen ja vielä äitin muutto listalla mukana. Näiden lisäksi pitäisi myös yrittää muistaa nähdä kavereita ja viettää aikaa muun perheen kanssa... Sekä ehtiä tekemään kaikki muut arjen askareet.. Huh!
Tämän takia päätin että aion "asua laatikkomuodossa" nämä KOLME viimeistä viikkoa. Kyllä, lähdemme niin pian. "Asua laatikkomuodossa"-lauseella tarkoitan että aion jo pakata kaikki kamppeeni yhteen, jotta saisin vain nauttia ja olla viimeisen viikon tai ainakin viimeiset päivät. Tulen jättämään taakseni koko elämän jonka olen elänyt täällä, lähteäkseni kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia.Siitä puheenollen.. Eilen puhuessani hyvän ystäväni kanssa puhelimessa hän kysyi minulta; "Eikö sinusta tunnu rankalta tai vaikealta lähteä?". En ollut edes itseltäni sitä kysymystä kysynyt mutta en vastausta edes harkinnut. Vastasin hänelle; "Ei. Olen helpoittunut. Saan lähteä toteuttamaan unelmaani."
Päivän syvällisten sanojen jälkeen ajattelin kertoa pikkaisen kuulumisia Cheerulta. Meillä menee tällä hetkellä Cheerun kanssa hyvin!! ..vaikka elämäni onkin täyspäiväistä touhua aamusta iltaan. Viime viikolla meillä oli "estevalmennukset" taas pitkästä aikaa, mutta lähinnä teimme vain jotain helppoja tehtäviä saadaksemme rutiinin takaisin. Muuten olen myös yrittänyt tehdä C:n liikunnasta mahdollisimman monipuolista ja siinä olen mielestäni onnistunut yllättävän hyvin. Huomaa että intohimo ja motivaatio palaa kun tietää mitä tulevassa odottaa. Cheeru kehittyy päivä päivältä enemmän ja parasta on sen kanssa työskentely, koska se yrittää parhaansa ja on hyvin rehellinen sekä nöyrä hevonen. Ajoittain niitä tunnettuja "tinttaliisa-kohtauksia" ilmenee, mutta nekin häviää nopeasti kun sille näyttää kaapin paikan.
Tänään on taas luvassa kaikenlaista tekemistä; sopimusten irtisanomista, kämpän siivoamista ja pakkaamista. H-hetki lähestyy aina vaan jokaiselta päivältä. Illalla luvassa Cheerun liikutus ja iltaruokinnat tallilla. Minulla on videoita treeneistä, kun saan kotona aikaiseksi leikkelen ne yhteen ja laitan tänne blogiin vähän matskua niin saatte nähdä taas Cheerun kehittymistä! Myös vähän viikko-ohjelmaa luvassa niin blogi täyttyy vähän postauksista taas! :)
 |
| Paras C estevalkussa <3 |
Tänään on taas luvassa kaikenlaista tekemistä; sopimusten irtisanomista, kämpän siivoamista ja pakkaamista. H-hetki lähestyy aina vaan jokaiselta päivältä. Illalla luvassa Cheerun liikutus ja iltaruokinnat tallilla. Minulla on videoita treeneistä, kun saan kotona aikaiseksi leikkelen ne yhteen ja laitan tänne blogiin vähän matskua niin saatte nähdä taas Cheerun kehittymistä! Myös vähän viikko-ohjelmaa luvassa niin blogi täyttyy vähän postauksista taas! :)
10.7.2014
Uuden elämän alku, osa 1
Olin päättänyt jo kauan sitten että riippumatta siitä mitä syksyllä tapahtuu aion muuttaa elämääni. Nämä viimeiset kuukaudet ovat menneet aivan penkin alle ruuan ja liikkumisen suhteen. Roskaruokaa tulee syötyä joka toinen päivä ja aina pitää jotain makeisia saada kaupasta mukaan.. Näitä vaihteita on ollut monia, välillä olen kunnollinen ja välillä en. Mutta eilen sain tarpeekseni.
Lähdin ihan spontaanisti kauppaan töiden jälkeen hakemaan vain jotain pientä kotiin, kun seuraavaksi huomaan etsiväni vaikka mitä kaupan hyllyiltä. Eilen tuli sellainen tunne etten enää halua elää näin, en enää halua syödä huonosti. Olen väsynyt kaikkeen valmisruokaan ja tulevaa varten tätä on muutettava. Ei siksi että olisin jotenkin lisännyt kiloja tämän takia (lähinnä ne on vähentynyt..), vaan siksi etten jaksa tätä tunnetta enää. Tunnen itseni niin ällöttäväksi syödessäni sellaista ruokaa, siltä että itse olis maannut siellä öljykeittimessä. Hyi! Tiedän myös että tulen jaksamaan PALJON paremmin jos syön terveellisesti ja kroppa voi hyvin.
Tämä on ensimmäinen askel kohti uutta elämää. Ajattelin etten voi koko elämääni muuttaa vasta syksyllä, jostain täytyy aloittaa jo nyt. Minulla on pitkä matka edessä, mutta hitaasti edeten uskon pystyväni muuttaa elämäntapaani pysyvästi, asia kerrallaan.
Elämä tekee muutenkin mullistuksia tällä hetkellä.. Yömyöhään istuimme R kanssa hereillä suunnittelemassa mitä kaikkea pitää valmistella muuttoa varten, tällä hetkellä lista on jo 1½ A4:n sivua ja lisää tuuppaa tulemaan joka päivä. Ajattelin jo pikkuhiljaa alkaa pakkaamaan sellaisia tavaroita jota en aio ottaa Ruotsiin mukaan ja vien ne sitten iskän luo. Haluan mielummin aloittaa ajoissa kuin liian myöhään, olen kuitenkin muuten semmoinen paniikkipakkaaja. :D
Hepparintamalla ei ole mitään silleensä erityistä. Treenaillaan ihan normaalisti niin paljon kun ehdin ja myös ilmojen mukaan. En ole halunnut lähteä rasittamaan Cheerua tuonne kuumuuten joten viikko tässä ollaan menty vähän rauhallisemmin ja myös Jasmine on käynyt liikuttamassa heppaa kun itse olen hukkunut töihin. Tänään illalla Vera aikoo koeratsastaa Cheerun, koska kiireisinä viikkoina tarvin henkilön joka myös voi ratsastaa Cheerulla jos en itse saa sitä aikaiseksi. Vera on kokenut nuorten hevosten kanssa mikä myös edesauttaa Cheerun kehittymistä hurjasti.
Lähiviikkoina meille varmistuu myös tarkka päivämäärä koska lähdemme ja en malta odottaa! En ole koskaan eläessäni halunnut että kesä menisi nopeasti.. tänä vuonna on aivan eri asia.
Haluaisitteko muuten että tekisin postauksen ulkomaille muuttamisesta hevosen kanssa? Kommentoikaa ihmeessä! :)
Lähdin ihan spontaanisti kauppaan töiden jälkeen hakemaan vain jotain pientä kotiin, kun seuraavaksi huomaan etsiväni vaikka mitä kaupan hyllyiltä. Eilen tuli sellainen tunne etten enää halua elää näin, en enää halua syödä huonosti. Olen väsynyt kaikkeen valmisruokaan ja tulevaa varten tätä on muutettava. Ei siksi että olisin jotenkin lisännyt kiloja tämän takia (lähinnä ne on vähentynyt..), vaan siksi etten jaksa tätä tunnetta enää. Tunnen itseni niin ällöttäväksi syödessäni sellaista ruokaa, siltä että itse olis maannut siellä öljykeittimessä. Hyi! Tiedän myös että tulen jaksamaan PALJON paremmin jos syön terveellisesti ja kroppa voi hyvin.
Tämä on ensimmäinen askel kohti uutta elämää. Ajattelin etten voi koko elämääni muuttaa vasta syksyllä, jostain täytyy aloittaa jo nyt. Minulla on pitkä matka edessä, mutta hitaasti edeten uskon pystyväni muuttaa elämäntapaani pysyvästi, asia kerrallaan.
 |
| Haluan tämän tunteen takaisin! |
Elämä tekee muutenkin mullistuksia tällä hetkellä.. Yömyöhään istuimme R kanssa hereillä suunnittelemassa mitä kaikkea pitää valmistella muuttoa varten, tällä hetkellä lista on jo 1½ A4:n sivua ja lisää tuuppaa tulemaan joka päivä. Ajattelin jo pikkuhiljaa alkaa pakkaamaan sellaisia tavaroita jota en aio ottaa Ruotsiin mukaan ja vien ne sitten iskän luo. Haluan mielummin aloittaa ajoissa kuin liian myöhään, olen kuitenkin muuten semmoinen paniikkipakkaaja. :D
Hepparintamalla ei ole mitään silleensä erityistä. Treenaillaan ihan normaalisti niin paljon kun ehdin ja myös ilmojen mukaan. En ole halunnut lähteä rasittamaan Cheerua tuonne kuumuuten joten viikko tässä ollaan menty vähän rauhallisemmin ja myös Jasmine on käynyt liikuttamassa heppaa kun itse olen hukkunut töihin. Tänään illalla Vera aikoo koeratsastaa Cheerun, koska kiireisinä viikkoina tarvin henkilön joka myös voi ratsastaa Cheerulla jos en itse saa sitä aikaiseksi. Vera on kokenut nuorten hevosten kanssa mikä myös edesauttaa Cheerun kehittymistä hurjasti.
 |
| Cheeru 3wee ja talvi.. hehe :D |
Lähiviikkoina meille varmistuu myös tarkka päivämäärä koska lähdemme ja en malta odottaa! En ole koskaan eläessäni halunnut että kesä menisi nopeasti.. tänä vuonna on aivan eri asia.
Haluaisitteko muuten että tekisin postauksen ulkomaille muuttamisesta hevosen kanssa? Kommentoikaa ihmeessä! :)
4.7.2014
Elämän sekamelskaa ja mikä ihmeen hippologi..?
Huomenta!
Blogiin, naamakirjaan ja puhelimen välityksellä on virrannut lukuisia onnitteluja ja haluan vielä kiittää kaikkia. Tämä on minun unelmani jota syksyllä lähden toteuttamaan. Joka sekuntti kun ajattelen asiaa ja ilon kyynel valuu poskellani olen kiitollinen tästä. Kiitollinen siitä että he oikeasti näkivät palavan haluni ja potentiaalini tänne paikkaan.
Suunnilleen puolitoista kuukautta jäljellä, sen jälkeen meidän pitäisi olla jo matkassa. Olen ottanut nopeasti ohjat käsiini (koska nopeat syövät hitaat) ja meitä odottaa jo tallipaikka sekä asuntola Flyingessä, vielä samalla pihalla joten saan lähes kirjaimellisesti Cheerun "omaan pihaan". Samalla kun on haikeaa lähteä Vaasasta ja jättää kaikki, on myös uskomattoman ihanaa lähteä, uuteen paikkaan ja aivan yksin. Tätä olen tarvinnut jo pitkään.
Muutto ja työ pistää tällä hetkellä siis elämäni menemään täysillä eteenpäin, enkä paljon ehdi menneisyyttä haikailemaan.
Monia on mietityttänyt ja kysymyksiä on tullut että minne kouluun olen oikein menossa? Mikä on Hippologi?Nyt hyvät ystävät sen teille kerron!
Hippologikoulutus on Euroopan tai ehkäpä koko maailman ainut yliopistotasoinen hevosalan koulutus. Tätä ei voi verrata edes Suomen Ypäjään koska ne ovat aivan eri asioita (hevosihmiset kun haluavat sen vertailla ehkäpä juuri Ypäjään, mutta koska ne käsittää niin laajasti eri asioita se ei ole ollenkaan vertailukelpoinen). Koulutuksen pituus on yhteensä kolme vuotta; perustutkinto kestää kaksi vuotta ja kolmas vuosi on kandidaatintutkinnon suorittamista varten. Ensimmäinen vuosi opiskellaan Flyingessä etelä-Ruotsisissa, toinen vuosi Strömsholmenilla(lähellä Tukholmaa) ja kolmas vuosi joko Flyingessä tai Strömsholmenilla riipuen siitä mitä kandidaattitutkintoa on hakenut.
Kolmen vuoden aikana koulussa opiskellaan kaikkea hevosiin liittyen; ruokintaa, jalostusta, fysiologiaa ja anatomiaa, ratsastuksen teoriaa, sairauksia, ensiapua, tallirakentamista jne. Tämän liisäksi kouluun sisältyy paljon käytännön asioita kuten tottakai ratsastusta(niin koulua kuin esteitä) nuoren hevosen sisäänratsastus ja nelivuotiaiden valmistelua laatuarvosteluun sekä paljon muuta.
Blogiin, naamakirjaan ja puhelimen välityksellä on virrannut lukuisia onnitteluja ja haluan vielä kiittää kaikkia. Tämä on minun unelmani jota syksyllä lähden toteuttamaan. Joka sekuntti kun ajattelen asiaa ja ilon kyynel valuu poskellani olen kiitollinen tästä. Kiitollinen siitä että he oikeasti näkivät palavan haluni ja potentiaalini tänne paikkaan.
Suunnilleen puolitoista kuukautta jäljellä, sen jälkeen meidän pitäisi olla jo matkassa. Olen ottanut nopeasti ohjat käsiini (koska nopeat syövät hitaat) ja meitä odottaa jo tallipaikka sekä asuntola Flyingessä, vielä samalla pihalla joten saan lähes kirjaimellisesti Cheerun "omaan pihaan". Samalla kun on haikeaa lähteä Vaasasta ja jättää kaikki, on myös uskomattoman ihanaa lähteä, uuteen paikkaan ja aivan yksin. Tätä olen tarvinnut jo pitkään.
Muutto ja työ pistää tällä hetkellä siis elämäni menemään täysillä eteenpäin, enkä paljon ehdi menneisyyttä haikailemaan.
 |
| Vuosi sitten en kyllä todellakaan olisi uskonut että elämäni tekisi tällaisen täyskäännöksen! |
Hippologikoulutus on Euroopan tai ehkäpä koko maailman ainut yliopistotasoinen hevosalan koulutus. Tätä ei voi verrata edes Suomen Ypäjään koska ne ovat aivan eri asioita (hevosihmiset kun haluavat sen vertailla ehkäpä juuri Ypäjään, mutta koska ne käsittää niin laajasti eri asioita se ei ole ollenkaan vertailukelpoinen). Koulutuksen pituus on yhteensä kolme vuotta; perustutkinto kestää kaksi vuotta ja kolmas vuosi on kandidaatintutkinnon suorittamista varten. Ensimmäinen vuosi opiskellaan Flyingessä etelä-Ruotsisissa, toinen vuosi Strömsholmenilla(lähellä Tukholmaa) ja kolmas vuosi joko Flyingessä tai Strömsholmenilla riipuen siitä mitä kandidaattitutkintoa on hakenut.
Koulutukseen hakiessa lukio täytyy olla suoritettuna. Ruotsi A-kielenä on pakollinen, ja jos sitä ei ole voi etäopintona lukea Svenska B jotta täyttää vaatimukset. Lisäksi sinun on täytynyt lukea biologiaa (lähes kaikki lukion kurssit) sekä yhteiskuntaoppia. Aikaisemmin vaadittiin myös kuuden kuukauden työkokemusta, nykyään se on vapaavalintainen mutta siitä saa hakutilanteessa lisäpisteitä. Täyttäessäsi hakuvaatimukset sinut kutsutaan päivänmittaiseen pääsykokeeseen, missä itsekin olin toukokuussa. Kokeessa ratsastetaan koulu- ja esteratsastusta, sekä esitetään hevonen maasta käsin. Hakutilanteessa vaadittava ratsastuksentaso on suurinpiirtein helppo B/110 cm.
 |
| Kokeet vaativat paljon treeniä, keskittymistä ja täysillä panostautumista. Minä elin ja hengitin hevosurheilua ja sisäistin kaiken mitä eteen tuli. En ole koskaan antanut itsestäni näin paljon kun tein tätä koetta varten. |
Tämä on minun unelmani.
♥
2.7.2014
"Pystyäkseen nousta korkeuksiin, sinun on ensin vajottava pohjaan"
Hyvä ystävät ja blogin lukijat,
vihdoin olemme tullut se aika. Aika, kun voin paljastaa teille ja kertoa mitä nyt tulee tapahtumaan.. Minun ja Cheerun tulevaisuudessa.
Muistatte varmasti kun lähdin toukokuussa Ruotsiin pääsykokeisiin? Treenasin tätä varten ahkerasti sekä henkisesti ja fyysisesti. En kuitenkaan koskaan ehtinyt kirjoitella enempää kokeista tai tuloksista ajanpuutteen takia. Koetulokset tulivat kesäkuun alussa. Avatessani sähköpostin tuloksista jännitys kiristyi ja nähdessäni tulokset en ollut aivan tyytyväinen vaikka olinkin hyväksytty pääsykokeessa. Ajattelin etten kyllä niillä pisteillä pääse sinne. Lopulliset vastaukset olivat kuitenkin tulossa vasta heinäkuussa joten ei siinä mitään vielä voinut tehdä. Päätin kuitenkin työntää koko ajatuksen koulusta sivummalle.
Eilen istuessani Niinan luona Alman kanssa selasin randomisti puhelinta ja poistelin sähköposteja. Silmäni jumittui yhtäkkiä kuitenkin kiinni näyttöön ja sähköpostiin jossa luki "Antagningsbesked till hippologinriktningen", eli päätös valinnasta sinne kouluun.. Sydän alkoi tykyttämään tuhatta ja sataa, vaikka olinkin satavarma etten ollut sinne päässyt. Kerättyäni hetken rohkeutta, kirjauduin sisään hakuserverille minne tulokset ilmoitetaan.. ja meinasin pyörtyä. Näytössä, hakupaikan ja koulun kohdalla luki "VALITTU" suurella vihreällä tekstillä. En ollut uskoa silmiäni, luinko OIKEIN??? Sen jälkeen sekosin täysin; itkin ja nauroin samalla, hyperventiloin ja tulin hulluksi. APUA, minut on valittu sinne kouluun!!!
Olen NIIN onnellinen ja kiitollinen tällä hetkellä enkä voi vieläkään tajuta mitä on tapahtumassa ja se mitä tunnen on sanankuvaamatonta ja ihan uskomatonta. Tämä on kyllä yksi elämäni parhaimmista hetkistä ja en edes tiedä olenko koskaan iloinnut jotain asiaa näin suuresti. Toukokuussa lähdin kokeeseen asenteella;"minä osaan, minä pystyn siihen, minä tiedän mitä olen tekemässä" ja kirjoitin tänne "Kaikki on asenteesta kiinni ja myös siitä kuinka paljon sinä oikeasti sitä haluat." Minä halusin tätä niin paljon ja uskon myös siihen että jos OIKEASTI yrität ja annat kaikkesi olet sen ansainnut.
Tästä se siis alkaa, matka tulevaisuuteen. Paljon on tekemistä ja noin puolentoista kuukauden päästä olisi jo aika lähteä Ruotsin manteretta päin Cheerun kanssa kohti uusia seikkailuja. Silloin tänne blogiin tulee ilo kirjoittaa, koska saan teille kertoa kaikesta mitä teen ja voitte kuitenkin seurata miten meidän elämä siellä edistyy.
vihdoin olemme tullut se aika. Aika, kun voin paljastaa teille ja kertoa mitä nyt tulee tapahtumaan.. Minun ja Cheerun tulevaisuudessa.
 |
| hehe.. normipäivä minä ja Cheeru :'D |
Eilen istuessani Niinan luona Alman kanssa selasin randomisti puhelinta ja poistelin sähköposteja. Silmäni jumittui yhtäkkiä kuitenkin kiinni näyttöön ja sähköpostiin jossa luki "Antagningsbesked till hippologinriktningen", eli päätös valinnasta sinne kouluun.. Sydän alkoi tykyttämään tuhatta ja sataa, vaikka olinkin satavarma etten ollut sinne päässyt. Kerättyäni hetken rohkeutta, kirjauduin sisään hakuserverille minne tulokset ilmoitetaan.. ja meinasin pyörtyä. Näytössä, hakupaikan ja koulun kohdalla luki "VALITTU" suurella vihreällä tekstillä. En ollut uskoa silmiäni, luinko OIKEIN??? Sen jälkeen sekosin täysin; itkin ja nauroin samalla, hyperventiloin ja tulin hulluksi. APUA, minut on valittu sinne kouluun!!!
Olen NIIN onnellinen ja kiitollinen tällä hetkellä enkä voi vieläkään tajuta mitä on tapahtumassa ja se mitä tunnen on sanankuvaamatonta ja ihan uskomatonta. Tämä on kyllä yksi elämäni parhaimmista hetkistä ja en edes tiedä olenko koskaan iloinnut jotain asiaa näin suuresti. Toukokuussa lähdin kokeeseen asenteella;"minä osaan, minä pystyn siihen, minä tiedän mitä olen tekemässä" ja kirjoitin tänne "Kaikki on asenteesta kiinni ja myös siitä kuinka paljon sinä oikeasti sitä haluat." Minä halusin tätä niin paljon ja uskon myös siihen että jos OIKEASTI yrität ja annat kaikkesi olet sen ansainnut.
 |
| Paras ystävä, sielunkumppani ja tiimivaljakko <3 |
 |
| Cheeru ja Anna, molemmat 5v. :'D |
 |
| Paras <3 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)