Tämä sai minut miettimään asioita juuri siitä, kuinka monet PAKOTTAVAT itseään treenaaman raskaasti ja syömään hyvin niukkaa ruokavaliota, koska länsimaiset kehonidyllimme ovat aivan sairaita ja edustavat kaikkea muuta kuin terveellistä elämäntapaa. Esikuvana on monet fitnessmallit jotka kisakaudelle dieettaavat itsensä äärirajalle asti, vaikka he elävät tässä kaudessa vain hyvin lyhyeen ajan. Henkilöt jotka eivät pysty tällaiseen ovat toisten mielestä heikkoja, ja kukapa haluaisi olla heikko yksilö?
Artikkelissa törmäsin myös itselleni uuteen käsitteeseen; anorexia athletica - urheilija anorexia. Käsite tarkoittaa lähinnä tuota ylläolevaa, että ei enää treenaa hyvinvointinsa vuoksi, mutta siksi että täytyy - ihmiselle kehittyy pakkomielle kaikkeen treeniin ja ruokailuun liittyvään.
En halua esittää tekopyhää, koska olen itsekin jossain vaiheessa omannut taipua juuri tähän epäterveelliseen suuntaan pitäen treeniä ja ruokavaliota pakkomielteenä. Päätin kuitenkin nyt kun aloitin treenaamisen uudestaan etten aio painostaa itseäni äärirajoille ja tavoitteeni ovat erilaiset kuin koskaan aikaisemmin.
Lukekaa siis artikkeli, vaikka se onkin pitkä. Siinä on hyvin tärkeä sanoma, treenaat sitten ammattitasolla tai harrastajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti