Haluaisin kirjoittaa vaikka kuinka monta kirosanaa, valuttaa kyyneliä ja huutaa. Niin monta syytä, aivan liian monta. Mutta mitä teen? Olen työnarkomaani, kouluhullu ja yritän tehdä kaikkeni jotta en ehtisi ajatella kaikkea. Kuitenkin kaikki romahtaa aina illalla, kun on aikaa ajatella. Yöt ovat unettomia ja täynnä painajaisia.
Anteeksi tämä, pakko vuodattaa tunnetta jonnekin. Palaan kun olen taas henkisesti kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti